Terveyden ja hyvinvoinnin laitos - Valtion koulukodit

Valtion koulukotien toiminta

Valtion koulukotien toiminta rakentuu lapsen ja nuoren tavanomaisen kasvatuksen, huolenpidon, harrastustoiminnan ja koulunkäynnin lisäksi monista hoitoon liittyvistä toiminnoista sekä perheiden ja viranomaisverkostojen kanssa tehtävästä yhteistyöstä.

 

HOITO JA KASVATUS

OPETUS

VAPAA-AIKA

 

HOITO JA KASVATUS

Hoidon tavoitteena on ehkäistä nuoruusiässä ilmenneiden vaikeuksien jatkumista aikuisikään. Hoitomalli sisältää runsaasti mielenterveyttä suojaavia tekijöitä. Vahva rakenne ja toiminnan ennakoitavuus auttavat monenlaisia asioita kokeneita nuoria ja perheitä asettumaan hoitoon. Nuorille asetettavat rajat toteutuvat nuoren ja aikuisten välisen vuorovaikutuksen turvin kuunnellen ja keskustellen. Riittävät henkilöstöresurssit ja osaava henkilöstö mahdollistavat sen, että voimme toimia tilanteiden vaatimalla tavalla.

Arjen vakauttaminen

Aikuisten huolenpito ja hoito vakauttavat nuorta niin, että arjen asiat alkavat sujua paremmin pian sijoituksen alettua. Nuori alkaa huolehtia koulunkäynnistään, päivärytmistään, arjen sääntöjen ja toimintamallien noudattamisesta, liikkumisesta käydessään kotona, raha-asioista ja tekemiensä sopimusten toteutumisesta. Vähitellen nuorta ohjataan ottamaan näistä asioista enemmän vastuuta. Arjen vakautuminen voi joillakin nuorilla kestää pidempään ja vaatia tehostetumpia hoitojaksoja, joihin koulukodeilla on hyvät valmiudet.

Psyykkinen ja fyysinen terveys

Nuoren osallisuuden selkiintyminen omassa perheessään ja tätä kautta identiteetin vahvistuminen edellyttää, että nuori hahmottaa arjen vakautumisen ja uudenlaisen ymmärryksen avulla koko elämänsä tapahtumia. Nuoren oman puheen ja muistojen kuuleminen, huostaanoton käsittely, oman elämänjanan kokoaminen ja puuttuvien tietojen hankinta ovat tärkeitä menneisyyden hahmottamisen keinoja. Yhtä tärkeitä ovat tulevaisuuden näkymät ja tieto siitä miten elämä jatkuu. Aikuisten kyky tyynnyttää nuorten ahdistusta ja luoda rauhallista ilmapiiriä lisää myönteisiä selviytymisodotuksia. Kyky huolehtia omasta terveydestä lisääntyy ohjauksen myötä. Tavoite on, että hoitoon sitoutumisen myötä saatu huolenpito muuttuu vähitellen kyvyksi huolehtia itsestään. Psykiatrisesti orientoituneen hoidon lisäksi tehdään yhteistyötä nuorisopsykiatristen poliklinikoiden ja sairaaloiden kanssa.

Sosiaalinen kasvu

Sosiaalista kasvua tukee nuorten yhdessäolo työntekijöiden, muiden nuorten ja perheenjäsenten kanssa. Nuorta rohkaistaan ja autetaan osallistumaan itseään koskevaan päätöksentekoon. Häntä ohjataan ilmaisemaan itseään, kuuntelemaan muita, huomioimaan muiden mielipiteet, ottamaan vastaan palautetta ja odottamaan vuoroaan. Lähi-ihmissuhteiden paraneminen lisää turvallisuuden tunnetta ja sosiaalista kasvua. Nuoret pitävät perheisiinsä säännöllisesti yhteyttä ja käyvät kotonaan sopimuksen mukaan viikonloppuisin sekä loma-aikoina ja perheet voivat vierailla koulukodeissa. Turvallisuuden varmistamiseksi työskentelemme kiusaamisen vastaisen suunnitelman mukaan ennaltaehkäisevästi.

Perhetyö

Vanhemmuuden tukeminen ja hyvä yhteistyö nuoren perheen kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Toimintamallin mukaan vanhemmille tarjotaan mahdollisuus työstää vaikeaa kokemustaan lapsen sijoittamisesta ja omaa elämäntarinaansa erityistason perheterapeuttien kanssa. Vanhemmat otetaan nuoren hoitoprosessiin mukaan yhteistyökumppaneina. Sijoituksen alussa kuullaan vanhempien ja nuoren toiveita sijoituksen sekä perhetyön suhteen. Ne kirjataan hoito- ja kasvatussuunnitelmaan.

Kriisitilanteet

Nuorella voi akuutista kriisistä johtuen olla tavallista suurempi huolenpidon tarve. Tällöin hän tarvitsee intensiivisempää hoitojaksoa sisäisen turvallisuudentunteen lisäämiseksi. Koulukodeilla on pitkäaikainen kokemus ja hyvät valmiudet vastata mielenterveyshäiriöistä, kuten päihteiden käytöstä ja käytösongelmista tai muista syistä johtuvaan lisääntyneeseen hoidon tarpeeseen. Erilaisten hoitojaksojen, mm. erityisen huolenpidon, avulla pyritään myönteiseen muutokseen nuoren käyttäytymisessä, kohtaamaan ongelmat ja puhumaan niistä, nuoren ja aikuisen välisen suhteen avaamiseen, sekä oman elämän ja voimavarojen parempaan tuntemukseen.

Itsenäistymisen tukeminen

Nuoren keskeinen kehitystehtävä on itsenäisen elämänhallinnan saavuttaminen. Tässä tehtävässä nuoret kohtaavat suuren määrän haasteita. Koulukodeissa harjoitellaan itsenäisen elämän taitoja koko sijoituksen ajan ja jokaiselle nuorelle tehdään lähtövaiheessa mahdollisimman hyvä lähtösuunnitelma. Koulukodeissa on kehitetty toimintamalleja itsenäistymisvaiheen tukemiseksi. Nuori voi jatkaa itsenäistymistaitojen harjoittelua mm. yksin asuen työntekijöiden tukemana joko koulukodin alueella sijaitsevissa asunnoissa tai lähiseudulla. Koulukodista voidaan räätälöidä myös jälkihuoltopaketti 18 vuotta täyttäneelle nuorelle.

 

Palaa alkuun

 

OPETUS

Koulunkäynnin merkitys nuoren tulevaisuuden kannalta on ratkaiseva, peruskoulun loppuun suorittamisella voidaan parhaiten ennalta ehkäistä syrjäytymistä. Nuorella, jolla on perusopetuksen päättötodistus, on mahdollisuus tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja. Monella oppilaalla on kokemuksia huonosti menneestä koulusta koulukotiin tullessaan. Oppimistulokset paranevat kun koulunkäynti muuttuu säännölliseksi. Koulukotikoulujen pienet opetusryhmät ja hyvät resurssit turvaavat riittävän yksilöllisyyden toteutumisen opetuksessa.
Kaikki oppilaat otetaan erityisen tuen piiriin ja heille laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Erityisen tuen lähtökohtana ovat oppilaan koulunkäyntihistoria, voimavarat ja tavoit¬teet. Koulunkäynnin haasteita voivat olla esimerkiksi oppimisvaikeudet, mielenterveyden ongelmat, keskittymisen vaikeudet, runsaat poissaolot koulusta ja oppilaan ikä suhteessa jäljellä olevaan koulun¬käyntiaikaan. HOJKS laaditaan huoltajien sekä nuorten kanssa yhteistyössä ja sitä päivitetään lukuvuoden alussa sekä tarvittaessa. Lukukausikirjeiden, tapaamisten ja vanhempainiltojen lisäksi huoltajat saavat tietoa koulunkäynnin edistymisestä kuukausikirjeiden välityksellä ja Wilma-järjestelmän kautta.
Onnistuminen koulunkäynnissä, ammatinvalinnanohjaus, koulutuskokeilut ja mahdollisuus joustavaan hakumenettelyyn luovat hyvän pohjan valintojen tekemiselle yhteishaussa.

 

Palaa alkuun


VAPAA-AIKA

Kouluajan ulkopuolella on aikaa nuoren henkilökohtaisille asioille, keskusteluille, yhdessäololle, kaupassa käynneille ja harrastuksille. Koulukodeissa harrastetaan ympäri vuoden monipuolisesti. Toimintaa rytmittävät koulun lukuvuosi ja vuodenajat. Urheilu- ja kulttuuriyhdistys järjestävät vuoden mittaan useita tapahtumia. Vapaa-ajan toiminta harrastuksineen on keskeinen nuoren persoonallisuutta tukeva toimintamuoto. Mieleisestä harrastuksesta nuori saa usein onnistumisen kokemuksia ja energiaa erilaisiin tehtäviin. Harrastuksista sovittaessa pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon nuorten yksilölliset toiveet ja selvitetään mahdollisuudet jatkaa aikaisempaa harrastusta.

 

Palaa alkuun